Työpaikkojen ensiapuvalmius on asia, joka koetaan välillä välttämättömäksi pahaksi, johon kiinnitetään huomiota vasta siinä vaiheessa, kun työsuojelutarkastaja ilmoittelee tulostaan. Mitä ensiapuvalmius oikeasti työpaikoilla tarkoittaa ja miksi se olisi hyvä huomioida ihan jokaisessa työpaikassa?

Työsuojeluhallinnon sivuilta voit lukea hyvin kootusti niistä eri laeista ja asetuksista, jotka työpaikkojen ensiapuvalmiutta ohjaavat. Tässä tiivistetysti pääkohtia:

• Työpaikoilla tulee olla riittävä ensiapuvarustus ja riittävä määrä ensiapukoulutettua henkilökuntaa.
• ”Riittävä määrä” on yksinkertaisinta arvioida työterveyshuollon kanssa yhdessä toimintasuunnitelmaa tehtäessä.
• Koulutetun henkilöstön määrästä yleistetty ohje on ”vähintään 5 % henkilöstöstä”, tähän voi tulla tiukempia määrityksiä työn luonteesta riippuen.
• Myös ensiavun antamiseen soveltuva tila tulee pystyä järjestämään.
• Erityiset alat, kuten kemiallisten aineiden kanssa toimivat, rakennusala, räjäytystyöala, ahtaajat sekä puunkorjuuala ovat erityisesti ohjeistetut myös ensiavun osalta omissa asetuksissaan.

Alla vielä 5 hyvää syytä laittaa ensiapuvalmiusasiat kuntoon omassakin firmassa:

1 – NE LAIT.
Eihän siitä pääse yli eikä ympäri, että niin tylsiä kuin ne ovatkin, ne on vaan pakko ottaa huomioon. Kaikki on siihen asti ihan ok, kunnes jotain tapahtuu. Kun sitten jotain käy, alkaa sen selvittely, mitä onnettomuuden ennaltaehkäisyksi ja siitä selviämiseksi on tehty. VIIMEISTÄÄN tässä vaiheessa tullaan sen eteen, oliko asiat kunnossa ja kuka maksaa.

2 – TYÖSUOJELUTARKASTUS
Työsuojelutarkastuksessa painotukset tarkistettavien asioiden kohdalla vaihtelevat osin sen mukaan, minkä alan työpaikka on kyseessä. Jokaisessa työpaikassa tulee kuitenkin olla lain mukainen ensiapuvalmius kunnossa. Huomioitavia asioita työsuojelutarkastuksessa on muun muassa seuraavat:

Kuinka monta ensiapukoulutettua firmassa on? Ovatko ensiapukoulutukset voimassa? Onko koulutettujen mitoitus suhteessa työterveyshuollon kanssa sovittuun? Onko muu ensiapuvalmius arvioitu työterveyshuollon kanssa?

3 – OSAAVA HENKILÖSTÖ
Kun porukka tietää miten toimia tapaturman sattuessa, voi niiden antaa myös touhuta aika paljon turvallisemmin mielin. Huomioitavaa on myös se, että kun tiedetään riskipaikat, niin myös se turvallisuusnäkökulma tulee mukaan ja tapaturmariskien ennaltaehkäisy lisääntyy.

4 – RAHA
Muistathan, että työterveyshuollon kanssa tehdyn toimintasuunnitelman myötä teillä on myös mahdollisuus hakea korvausta KELAlta ensiapuvalmiuden ylläpidosta. Tutustu tarkemmin KELAn ohjeisiin esim. täältä. Muista, että työsuojelutarkastuksen yksi painotettava kohta on työterveyshuollon osuus. Muistattehan siis myös päivittää toimintasuunnitelman säännöllisesti! Huomioi, että myös yksinyrittäjä voi hakea korvausta ensiapuvalmiuden ylläpidosta silloin, kun KELAn edellyttämät kriteerit toteutuvat.

Rahaa lasketaan myös silloin, kun mietitään, kuka korvaa tapahtuneen työtapaturman. Oliko yrityksessä valmiudet ja varautuminen kunnossa? Halvemmaksi tulee usein ylläpitää ensiapuvalmiutta oikein mitoitetusti kuin maksella jälkikäteen korvauksia.

5 – IMAGO
Viimeisin, vaan ei missään nimessä vähäisin. Mieti aina, mitä firmasi logolla varustetun henkilön tai auton nähdään tekevän? Ajeleeko se ohi ensiaputilanteesta, kun ei osaa toimia vai näkyykö se näyttävästi myös suojatessaan onnettomuuspaikalla uhreja, sen kuljettajan toimiessa ensiaputehtävissä tai vaikkapa varoittamassa muuta liikennettä? Kummassa haluaisit logon näkyvän mieluummin?

Olisiko tänään siis hyvä päivä kurkata se työpaikan pelastussuunnitelma ja ensiapukaappi sekä pohtia, onko ensiapuvalmiutemme ajan tasalla?

Artikkelin kirjoittaja: Sanna Rantanen – Medego