Voisimmeko työn imua lisäämällä auttaa itseämme ja toisiamme voimaan hyvin sekä työssä että vapaa-aikana? On paljon puhuttu ihmisten jaksamisesta koronaepidemian aikana sekä muutoinkin jatkuvasti kiristyvien vaatimusten piiskatessa yrityksiä, työyhteisöjä sekä yrittäjiä. Kuunneltuani Psykopodiaa-podcastin työn imusta, jossa haastateltiin Työterveyslaitoksen tutkijaprofessori Jari Hakasta, minulle vahvistui ja selkeytyi oma missioni tuottaa työhyvinvointipalveluita niitä tarvitseville. Työhyvinvointi koostuu monista pienistä hienovaraisista asioista. Vastuu työhyvinvoinnista on jokaisella yksilöllä, työyhteisöllä sekä työnantajalla. Pienillä teoilla voi jokainen lisätä ilmaiseksi työhyvinvointia, tuntemaan yhteenkuuluvuutta, turvaa ja arvostusta.
  • Tervehdi
  • Kysy, mitä sinulle kuuluu
  • Kysy, mitä voin tehdä hyväksesi
  • Pyydä apua
  • Kannusta
  • Palkitse
  • Huomaa
  • Rakenna luottamusta
Mitä on työn imu ja miten se poikkeaa työholismista? Työn imu ja työholismi ovat molemmat intohimoisia suhteita työhön. Työn imua kokeva henkilö on pitkäkestoisesti tilassa jossa hän työskentelee uppoutuneena tuntien hyvää oloa ja onnellisuutta joka kestää työn arjessa. Työn imu suojaa ihmistä uupumiselta. Hyvä työntekijäkokemus jossa työn elementit ovat kohdillaan, antaa voimavaroja selvitä vaativastakin työstä. Itsensä johtaminen, mielekäs työ, hyvä vuorovaikutus työkavereiden, esihenkilöiden ja asiakkaiden kanssa auttaa pääsemään työn imuun. Työn imu myös tarttuu! Työn imulla on jopa yhteiskunnallinen vaikutus! On tutkimusnäyttöä siitä kuinka organisaatioiden kannattaa panostaa työhyvinvointiin ja sitä kautta ihmisten ja yhteisöjen kasvavaan työn imuun. Jähmeät organisaatiot laskevat työn imua. Työn tuottavuus nousee ihmisten voidessa hyvin ja kaikki osapuolet hyötyvät. Työholismi puolestaan on pakonomaista työskentelyä. Pakkomielteisyys tehdä enemmän töitä kuin vaaditaan, on usein kyseisen henkilön omassa päässä eikä kukaan pakota tekemään liikaa töitä. Työholistin on vaikea rentoutua lomilla. Myös kahvitauot ja ruokatunnit saattavat jäädä pitämättä. Oma terveys vaarantuu palautumisaikojen puuttuessa. Tällöin työuupumus hiipii huomaamatta eikä ihminen osaa vetää rajoja milloin on tehnyt tarpeeksi työtä. Työholismi voi olla lapsuudessa vanhemmilta opittu käyttäytymismuoto. Kasvatusmetodi on korostanut ahkeruutta ja vapaa – ajan joutenoloa on pidetty laiskuutena. Huomiota on opittu saamaan vain tekemällä. Työn imua tunteva työntekijä osaa vetää rajat työn ja vapaa- ajan välille sekä nauttia ja palautua lepäämällä sekä harrastamalla oman mielenkiinnon mukaisia asioita. Muu elämä on pidettävä kilpailukykyisenä työelämän kanssa. Oman työn tuunaamisella yksilöllistät omaa työtäsi itsellesi mielekkääksi Vanhakantaisesta tasapäistämisestä eroon pääsy työpaikoilla lisää yksilön hyvinvointia. Ihminen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kehittyä työssään haluamaansa suuntaan. Tuunaa työsi itsesi näköiseksi! Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön antaa liikkumavaraa ja itsemääräämisoikeuden tuomaa hallinnan tunnetta. Se tuo motivaatiota ja mielekkyyttä omaan työhön. Hyvinvointi työpäivän aikana lisää voimavaroja myös vapaa-ajalle. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta välittämällä.
työnimu, coaching, työhyvinvointi, jaksaminen, tunnelukko, uupumus
Piditkö artikkelista? Jaa se myös muille...

Muita helmiä blogistamme